Tämä osa oli valmiina jo 28 päivä, mutten tahtonut heti julkaista, jotta kaikki ehtisivät lukemaan neljännen osan, ja samalla saisin myös aikaa omille jutuilleni. Eikä taukokaan tuntuisi pitkältä. Joulukuu on jo kauniisti käynnissä, ja tässä osassa on myös perijä-äänestys. Mutta päästän teidät tästä lukemaan -->
They just keep growing.
Vuodet olivat vierineet tiuhaa tahtia, ja Amberkin oli täyttänyt jo 14. Hän näytti hieman ikäistään vanhemmalta, mutta häntä se ei oikeastaan haitannut. Eihän hän kilttinä tyttönä hyötynytkään siitä paljoa.
Myös Ron oli kasvanut isoksi ekaluokkalaiseksi, ja oli söpöllä ulkonäöllään voittanut sekä opettajat, että oppilaat puolellensa.
Lapsille laitettiin rahapulan vuoksi vain sänky, yhteinen vaatekaappi ja lelulaatikko huoneeseen. Kyllähän se toki heille kelpasi, sillä aikaa tuli vietettyä vähän sisällä.
Amber harjoitteli jo tulevaa ja maksoi myös perheen laskuja. Muutenkin hän hoiti taloa paljon, ja myös teki perheelle ruokaa. Siitä olikin suuri apu vanhemmille.
Myös pihasta Amber piti huolen. Hän työskenteli usein iltaan asti ulkona, kunnes siirtyi sisälle hieman lämpimämpään.
Leighton oli yhä kotona, joten hän sai huolehtia kaikista teknisistä vioista. Hän tekikin sen mielellään, koska ei tahtonut tyttärensä menevän riehumaan työkalujen kanssa.
Sinä samaisena päivänä Leighton tosin löysi itsellensä armeijasta paikan sotilaana, ja onnistuikin kokemattomana työntekijänä myöhästymään kimppakyydistä. Hän lähtikin reippaana kävelemään parin kilometrin päässä sijaitsevaan työpaikkaansa.
Vaikka lapset olivatkin varsin kilttejä, eivät hekään silti tahtoneet mennä kouluun. Koulupäivä oli jo alkanut, mutta lapset olivat lähes puoleenpäivään asti kotona.
Kuitenkin aika pian he lähtivät kiireessä kävelemään koululle, jolle oli sentään alle kilometrin matka. Amber selitti opettajien olevan sen verran sokeita, etteivät he huomaisi lasten poissaoloa.
Leightonin ensimmäiset viikot olivat aika kepeitä, mutta ylennystä ei vain kuulunut. Saattoihan myöhästymisillä tosin olla osaa siihen.
Rebekah jatkoi yhä samassa työssään ja samalla tasolla. Hän piti ala-asteen lapsista, ja opetti myös välillä Ronia. Hänellä ei ollut mitään kiirettä saada ylennystä.
Hän työskenteli myös kasvimaalla Amberin ohella. Tyttö teki läksyjä silläkin hetkellä, joten Rebekah päätti hyvänä äitinä hieman helpottaa tyttärensä työtä, vaikka vapaatahtoisestihan Amber kasveja hoitikin.
Amber oli myös kiinnostunut ruuanlaitosta, ja hän jäikin usein lukemaan ruuanlaittokirjoja muiden mennessä nukkumaan. Tokihan häntä väsytti, mutta kun oli menossa täydellisen salaatin ohjeet, niin ei silloin voinut enään keskeyttää.
Loppujen lopuksi väsymys vei aina voiton, ja Leighton löysi Amberin nukkumassa sohvalta kirja vieressään. Ja joka kerta Leighton raahasi teini-ikäisen tyttärensä omaan sänkyynsä.
Tyttö ei kuitenkaan pysynyt sängyssään kovin kauaa, ja pian väsynyt pölinä kuuluikin kylppäristä. Ei Rebekah tai Ron siihen herännyt, mutta tuskin he kovin sikeestikkään enää nukkuneet.
Aikaisen herätyksensä ansiosta hän sai heti kokeilla eilen yöllä oppimaansa uutta reseptiä. Muut olivatkin Amberin kokkauksien uhreja, mutta eivät he valittaneet. Tytöllä sentään oli jotain tekemistä.
Vaikka lapset välillä välttelivätkin koulua, menivät he silti useimmiten bussilla ajoissa kouluun. Olihan myös mukava nähdä kavereitakin viikonlopun jälkeen.
Välillä Ron toikin muutamia kavereitaan kotiin, mutta useimmiten kävi eräs lähellä asuva tyttö. Heidän välillään ei ollut muuta kuin ystävyyttä, ja myös molemmat olivat samaa mieltä.
Läksyt tehtiin kavereiden lähdön jälkeen, ainakin Ron oli päättänyt niin. Siskonsa hän bongasi usein juttelemasta puhelimeen ja huomaten tekemättömät läksyt takanaan. Ei hän siitä vanhemmille kertonut, vaikka Amber ei olisi kuulemma välittänytkään.
Pian Amber tylsistyi vain olemaan kotona, joten hän päätti hankkia työpaikan, jotta myös perhe saisi rahaa muuttoon, jota he suunnittelivat läheiseen kaupungin tapaiseen. Amber löysikin sopivan työn vieläpä samalta uralta äitinsä kanssa. Tosin hieman alemmalta.
Lapset menivät vasta myöhään nukkumaan, sillä oli viikonloppu, ja huomenna olisi myös Ronin syntymäpäivä.
Myös Rebekah ja Leighton juhlisti lastensa nopeaa kasvua.
"He kasvavat niin nopeasti." Rebekah huokaisi vasten Leightonin kasvoja. Toisaalta Rebekah olisi tahtonut vielä yhden lapsen, mutta toisaalta kaksi oli tarpeeksi.
"Mm.." Leighton mutisi silmät kiinni. (Oikeasti acr:n tekosia)
Aamulla Amber ja Ron juttelivat monta tuntia, ja muutenkin viettivät aikaa yhdessä. Tarkoituksena oli Ronin kasvun kunniaksi olla mahdollisimman paljon yhdessä.
Tosin, Amber joutui heti aamiaisella syömään yhdessä, sillä muut olivat jo menneet ulos. Hieman myöhemmin Amberkin meni juosten ulos etsimään muita.
Rebekah ja Leighton olivat väsyneitä, joten he eivät jaksaneet edes vaihtaa vaatteitaan. Onneksi ulkoilma piristi hieman paria. Pariskunta heitteli nauraen palloa, kun taas lapset pelailivat puutarhakeinussa korttia.
Sentään päivällisellä kaikki söivät maukkaan salaatin, jonka Amber oli taidoillaan valmistanut. He juttelivat kaikenlaista, ja sen jälkeen menivät uudestaan ulos.
Illalla Ron otti leppoisan vaahtokylvyn ja rentoutui musiikin avulla. Kaikki muut antoivat päivänsankarin olla rauhassa ja juttelivat alhaalla.
Illan edetessä aurinkoisessa säässä Amber opetteli surfaamaan. Tosin hän hieman epäonnistui kun Ron hekotteli vieressä.
* * * * *
Muutaman kuukauden päästä Rebekah ja Leighton oli kutsunut koko perheen koolle.
"Mitäs olette suunnitelleet tulevaisuudelle?" Rebekah kysyi olevinaan ohimennen. Molemmat lapset kohauttivat olkiaan tietämättömästi.
"Minä tahdon mennä yliopistoon!" Ron huudahti kaikkien kääntyessä katsomaan häntä.
"Hienoa!" Rebekah huudahdi nostaen käsiään jostain syystä.
"Kertoisimmeko nyt?" Rebekah kysyi lempeästi.
"Ai nyt vai? Ei! En halua lastemme inhoavan meitä." Leighton karjaisi. Ron näytti hieman hämmentyneeltä ja Amber taas oli heittämässä kommenttia, mutta sulki suunsa viime hetkellä.
"Mentäisiinkö pöydän ääreen?" Rebekah kysyi hiljaa. Muut myöntyivät ja olivat nousemassa kunnes Amber huomasi veljensä tekemässä jaloillaan jotain.
"Ron. Mitä ihmettä sinä teet?" Amber kysyi äänekkäästi. Ron vilkaisi nopeasti Amberiin ja nousi ylös muiden perässä.
Kaikki lähtivät kävelemään ruokapöydän suuntaan, ja samalla myös Leighton jäi tuijottamaan televisiota. Hetken päästä hänkin valui pöydän ääreen.
"Mistä on kyse?" Ron kysyi vanhemmiltaan. Amber ihmetteli vieressä ja Rebekah ja Leighton naurahtivat hymyillen.
"Me olemme päättäneet perijän." Rebekah sanoi selittäen ja vilkaisten mieheensä päin.
"Mitä?" Amber ja Ron huusivat yhteen ääneen.
"Perijä on.." Rebekah aloitti.
Amber Rowy
Tavoite: Nautinto
Elämäntavoite: Kultavuosipäivä
Luonne:
Sottapytty 2/10 Siisti
Ujo 9/10 Menevä
Laiska 2/10 Toimelias
Vakava 6/10 Leikkisä
Marisija 6/10 Kiltti
+ Muokatut hiukset
+ Kunto
- Löyhkä
Ron Rowy
Tavoite: Tieto
Elämäntavoite: Ammattina illuusioiden mestari
Luonne:
Sottapytty 10/10 Siisti
Ujo 1/10 Menevä
Laiska 9/10 Toimelias
Vakava 10/10 Leikkisä
Marisija 1/10 Kiltti
+ Vaaleat hiukset
+ Hyvä kokki
- Zombismi
Äänestystilanne:
Amber 11 ääntä
Ron 10 ääntä
Amber 11 ääntä
Ron 10 ääntä
- - - - - -
Tälläinen siis. Pahoittelen vikan kohtauksen samannäköisen kuvan paljoutta. Aikaa on äänestää 11.12. asti. Äänestys tapahtuu seuraavasti, eli annatte sille kumman haluatte enemmän perijäksi 2 ääntä, ja sille toiselle sitten 1. Perustelut eivät ole pakollisia, mutta toivoisin, että kommentoisitte muutenkin osaa.
Kommentit