Fiku oli muuttanut jo muutama vuosi sitten mummonsa ja hänen muiden sukulaisten luokse. He tulivat todella hyvin toimeen Alexanderin kanssa, vaikkakin Fikulla oli omat epäilyksensä miehen ystävyyden suhteen.

Xerlian oli varsinainen aamuihminen, ja hän olikin usein ensimmäisenä ylhäällä. Hän napsi kaapista leivän, joka ikinen aamu, ja mässäsi sen. Syömisen jälkeen oli aika läksyille.

"Koskas Maxisein meillä alkaisi olemaan ihan tilaakin, aina tänne on tuotu joku.. sim." Sharon kyseli katsellen miestään. Fiku katsoi Sharonia ihmeissään. Toki hän tiesi, että nainen sanoi asioita suoraan, mutta että ihan noin suoraan. 

"Minä voin kyllä lähteä, jos on tarvis." Fiku sanoi, jolloin Max pudisti rivakasti päätään. Hetken hiljaisuuden jälkeen kuului viereisestä huoneesta levotonta kitinää.

"Olet sinä sitten sellainen mässy. Syöppä nopeasti niin päästään kylpyyn." Fiku sanoi antaen Torylle ruokaa. Sharon ja Max olivat lähteneet keittiöstä, jolloin Fiku sai hetken olla edes rauhassa. Tyttö nauttikin siitä täydellä, ja puheli Torylle mielin määrin.

 (Kyllä, latasin tässä jossain välissä sensuurinpoisto hackin, eli tämä on varmaan viimeinen pikselikuva : D)

 "Älä nyt roiski. Minulla on valkoinen paita! Tory lopeta.." Fiku sanoi nauraen yhdessä pojan kanssa. Hän samalla kuunteli Sharonia, joka hölisi taas viereisessä huoneessa.

Fiku päätti kuitenkin yrittää. Sharon oli kävelemässä muualle, kunnes Fiku juoksi pysäyttämään tämän.

"Hei! Voitaisiinko.. jutella?" Fiku kysyi ystävällisesti, aivan kun ei tietäisi Sharonin vihasta tyttöä kohtaan. Hetken juttelun jälkeen nainen kuitenkin ymmärsi, ettei Fiku ollutkaan niin lapsi kuin hän oli olettanut, vaan enemmänkin aikuisen tasolla.

"Oletkos viihtynyt, Fiku?" Leighton kysyi katsellen tyttöä. Fiku nyökkäsi ja kertoi hieman kuulumisiaan. Rebekah ja Sharon istuivat vaitonaisina, mutta selvästi kuunnellen. Fiku kertoi myös koulustaan ja opiskelustaan, josta todella piti.

"Ajattele. Olemme pian jo täysi-ikäisiä." Tintti sanoi haistellen ruuan tuoksua.

"Mistä tietää olevansa rakastunut?" Alexander kysyi hetken päästä. Tintti kääntyi katsomaan Alexanderia nauraen.

"Oletkos valmiina nukkumaan, mussukkani?" Fiku kyseli kutitellen poikaa. Fiku oli vasta 17, ja täyttäisi 18 vasta yli puolen vuoden päästä. Fiku käveli pomputellen Torya, ja vei pienen pojan nukkumaan.

Illalla oli myös aika kaksosten synttäreille. He täyttäisivät jo 12. (En tiennyt oikein, kun heidän pitäisi olla niin paljon Tinttiä ja Alexanderia nuorempia : D Mutta 12 saa kelvata, sillä 14 olisi ollut liikaa.) Ensin puhalsi Xerlian, joka nautti täysin siemauksin hurrauksista, joita sai kannustuksekseen.

Tämän näköinen nuori neiti. 

Seuraavana taas Mika, joka tosin joutui puhaltamaan kynttilät aivan yksin. 

Tälläinen. Tässä välissä muuten vaihdoin kulmakarvat : D

"Fiku.. Minun täytyisi kysyä jotain." Alexander sanoi ottaen nauravaa Fikua käsistä.

"Meillä on koulussa tanssiaiset, ja minun täytyisi oppia tanssimaan.." Alexander sanoi hymyillen. 

"Ja tahdot, että autan sinua? Okei." Fiku sanoi pirteästi.

"Hyvinhän sinä osaat." Fiku sanoi hymyillen. Alexander tuijotti välillä seinää, välillä taas Fikua.

"Meillä on hitaitakin." Alexander sanoi kuin ohimennen. Fiku hymyili ja vaihtoi asentoa.

"Hyvin tämäkin menee." Fiku sanoi naurahtaen. Alexander hymyili viattomasti ja aukaisi suunsa puhumiseen.

"Paitsi. Tiedän ettei koulussamme ole tanssiaisia. " Fiku sanoi kuiskaten Alexanderin korvaan. 

"Minä.. pidän sinusta." Alexander mutisi häpeissään. Fiku hyssytteli Alexanderia ja nosti päänsä.

"Minä tiedän. Mennäänkö ylös, ettei kukaan ihmettele?" Fiku sanoi hymyillen punastuneelle Alexanderille. Mies nyökkäsi ja molemmat lähtivät yhdessä yläkertaan illalliselle. 

Aamulla pari oli valunut yhdessä Sharonin ja Maxin sängylle, ja juttelivat pirteästi. Fiku oli myös paljastanut syvimpiä tunteitaan Alexanderia kohtaan, vaikkei ne ollutkaan yhtä suuret kuin Alexanderilla. Samaisella hetkellä sai myös pari ensisuudelmansa.

Alexander innostui suudelmasta, jolloin kääntyi Fikun päälle jatkaakseen suukottelua. Hetken päästä Fiku kuitenkin törkkäsi miehen pois.

"Alexander, älä. Tämä on väärin." Fiku sanoi ja hyppäsi pois sängyltä mennen muiden simien seuraan.

"Siskosi teki pahan virheen." Fiku sanoi syleillen hakemaansa Torya. Ei Tory ymmärtänyt, sen Fiku tiesi, ja sen takia Fiku pojalle kertoikin tekemisistään. Hän ei kertoisi eteenpäin, eikä tuomitsisi. 

"Mika! Vihdoinkin!" Vaalea nainen huusi nähdessään pojan tulevan. 

Juliet oli vienyt Mikan sydämen heti heidän ensitapaamisessaan. Mika tykkäsi olla metsässä, sillä siellä oli rauhallista. Juliet myös selitti, että kukkien kasvu oli jäänyt pois, sillä hänellä ei ollut tarpeeksi voimia pitää metsää pystyssä niin monen vuoden jälkeen yksin.

Julietilla oli kaunis vaalea tukka, jonka hän pystyi onnekseen pesemään eräässä vesiputouksessa, samaisessa metsässä.

"Anna yksi suukko." Mika kerjäsi vanhemmalta naiselta. Juliet oli kieltäytynyt, sillä tahtoi selittää, mitä metsässä asuminen merkitsi.

"Ei nyt. Olet ihana, kun toit tämän mekon äitisi kaapista. Eihän hän huomannut?" Juliet kyseli kaatuessaan maahan. Mika pudisti päätään ja nosti naisen ylös syliinsä.

"Muutatko kanssani asumaan, kunhan olet hieman vanhempi? Voisimme pitää metsän elossa yhdessä. Muuten tämäkin kaadetaan." Juliet sanoi hymyillen nähdessään Mikan ilmeen. Nainen tykkäsi kiusoitella huomattavasti nuorempaa poikaa. (Tässä tapauksessa Mikan pitäisi olla ainakin 16? : DDD Ei vitsi, sekoan kohta.) 

Muutama vuosi oli vierinyt nopeaan tahtiin, ja sekä vanhemmat kaksoset, että Fiku oli täyttäneet reippaasti jo 18. Tässä Fiku.

Myös Tory oli kasvanut isoksi pojaksi. Vaikka ei kaivannutkaan Fikua vaippojen vaihtoon, oli heillä yhä tiivis suhde. Poika kertoi huolistaan Fikulle, ja Fiku taas kertoi pienimmistä huolistaan pojalle.

"Hiuksissasi on yhä saippuaa. Tuolla takana." Alexander sanoi katsellessaan Fikua suihkussa. Fiku käännähti nopeasti katsomaan ja nappasi lähimmät vaatteet ripeästi päälleen.

"Tiesithän, ettet saa tehdä noin?" Fiku sanoi kysyvästi. Alexander hymyili viattomasti, jolloin Fiku hermostui hieman.

"Häivy. Tahdon pestä itseni, jutellaan sen jälkeen." Fiku huudahti Alexanderille, joka lähti oitis pois huoneesta, jolloin Fiku kilautti oven ripeästi lukkoon.

Suihkun jälkeen Fiku tuli pyyhe hiuksissaan Alexanderin luo. Tyttö oli vetänyt pyjaman päällensä hetkeksi, jottei päivän vaatteet kastuisi.

"Miksi teit niin?" Fiku kysyi silitellen miehen hiuksia. 

Nainen yritti pysyä mahdollisimman kärsivällisenä, kunnes mies silitteli tämän kasvoja. Fiku katseli Alexanderin piirteitä ja yritti löytää niistä jotain, vaikkei tiennytkään mitä etsi.

Hetken päästä Alexander tönäisi hellästi Fikun maahan ja katseli naista. 

"Siksi, että rakastan sinua. Tahdon olla sinun kanssasi ikuisesti." Alexander tunnusti romanttisesti. Fiku hengähti ja yritti nousta ylös.

Hetken päästä hän löysi kuitenkin itsensä taas suutelemassa Alexanderin kanssa. Aurinko oli noussut jo täysin, ja Sharon oli käväissyt avaamassa verhot. 

"SYÖMÄÄN!" Xerlian karjaisi keittiöstä kolistellen astioiden kanssa. Pari irtaantui toisistaan, ja Alexander lähti edeltä keittiöön.

"Fiku idiootti. Miksi annoit sen tapahtua.." Fiku mutisi itselleen ja nojasi seinään. Häntä ei huvittanut kohdata Alexanderia uudestaan, edes muiden seurassa. Nainen juoksi nopeasti yläkertaan ja alkoi vaihtamaan vaatteita.